Oppimispäiväkirja, syventävä harjoittelu

Asetin työharjoittelulleni seuraavat tavoitteet helmikuussa:

1. Hankkeen toteutukseen, seurantaan, dokumentointiin ja talouteen perehtyminen
2. Verkostotyö eri toimijoiden kanssa, kuten 4H, SPR ja MLL
3. Nuorten kohtaaminen ja heidän oman äänensä kuunteleminen
4. Työskentely yhteistyökykyisesti työyhteisössä
5. Oman itsen johtaminen ja oman työhyvinvoinnin edistäminen
6. Uusien ideoiden keksiminen hankkeeseen ja niiden toteuttaminen
7. Oman kulttuurisensitiivisen työotteen kehittäminen (ryhmäkodin turvapaikanhakijat)

Alkuun täytyy todeta, että olen oppinut tässä työssä todella paljon jo pienessä ajassa. Suurimpana oppimisen paikkana on ollut hankemaailmaan tutustuminen ja hankkeen hallinnointi. Olen käyttänyt Päijänne Leaderin koulutuksia apuna ja saanut heiltä myös tukea kaikkiin ongelmiin. Lisäksi minulla on ollut onni omistaa sellainen ystävä, joka on tehnyt hankkeita jo useita vuosia. Häneltä olen saanut kannustusta ja ihan käytännön apua. Mutta otan myös kunniaa itselleni, sillä olen ollut mielestäni ahkera ja tunnollinen työntekijä ja ottanut selvää, jos jokin asia on ollut hankala. Voisin siis todeta, että kohta 1 on tavoitettu.

Kohdat 2-4 liittyvät jokapäiväiseen työhöni, sillä ilman verkostoja, työkavereita ja nuoria ei tätä hanketta edes olisi. Olen ajellut Sysmässä, Hartolassa ja Joutsassa tapaamassa yhteistyökumppaneita, istunut nuortenilloissa kuuntelemassa nuorten toiveita sekä osallistunut nuorten ryhmäytyksiin ja tehnyt itseäni (ja hanketta) näkyväksi kaikissa nuorten tapahtumissa. SPR:n kanssa olen järjestämässä syksylle EA1-kurssia ja 4H:n kanssa kerhonohjaajakoulutusta. Lisäksi Järjestötalolla on tulossa talkooviikkoa ym. Olen ollut aktiivisesti mukana monessa ja toiminut yhteistyökykyisesti.

5.kohta on ollut jo hieman haastavampi, koska näin uutena työntekijänä uudessa hankkeessa olen huomaamattanikin välillä sekoittanut työn ja vapaa-ajan. Nyt heinäkuussa pidin 8 päivää kesälomaa ja olimme perheen kanssa karavaanari-lomalla, enkä ajatellut työtäni kertaakaan eli irtiottoakin on tapahtunut. Työajanseuranta on myös ollut haastavaa, koska olen paljon itsekseni ja pienikin liikahdus työpöydän äärestä tuntuu rikolliselta. Tähän kaipaisi niitä samassa rakennuksessa olevia työkavereita, joiden kanssa voisi istua kahvitauolla hyvällä omalla tunnolla.

Kohta 6 on toteutunut kaikilta osin, koska hankkeella ei ollut mitään valmiita ideoita vaan kaikki on pitänyt itse keksiä. Toki olen saanut työkavereilta apuja, mutta paljon olen itse suunnitellut, organisoinut ja toteuttanut.

Kohta 7 toteutui hygieniapassikoulutuksen osalta, kun ryhmäkodin nuoret saivat darinkielisen koulutuksen ja testin. Kävin itse kerran ryhmäkodilla tapaamassa nuoria, mutta muuten asioimme johtajan kanssa. Olisin voinut ehkä käydä toisenkin kerran, mutta onhan tässä vielä aikaa.

Olen ollut työskentelyyni ja työpaikkaani pääosin tyytyväinen ja mielestäni olen opintopisteeni ansainnut!

Lähilehdessä oli minun kirjoittamani juttu Nuortenpalstalla 18.7.

OSAAN! -hanke on siellä missä nuoretkin

Sysmän, Hartolan ja Joutsan kuntien ja järjestöjen yhteistyöhanke OSAAN! käynnistyi viime helmikuussa, ja sen tavoitteena on parantaa nuorten työelämävalmiuksia muun muassa erilaisin koulutuksin. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Sysmän ja Hartolan 4H-yhdistykset, SPR Sysmän osasto, Itä-Hämeen opisto sekä MLL Sysmän yhdistys. Hankkeen ohjaajana toimin minä, Johanna Lindstam, ja työpisteeni sijaitsee Sysmän Järjestötalolla.

Hankkeen kautta on tähän mennessä saanut hygieniapassikoulutuksen noin 50 nuorta ja tulevana syksynä siihen tarjoutuu taas mahdollisuus. Syksyllä on myös tulossa nuorille suunnattu toiminnallinen ensiapukoulutus sekä Opiskele – Työllisty -messut Hartolassa, jossa nuorille tarjoutuu mahdollisuus kohdata kasvotusten mahdollisten työ- ja opiskelupaikkojen edustajia ja saada heiltä suoraan tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksistaan.

Työhöni kuuluu myös Sysmän Järjestötalon kehittäminen yhteistyössä Järjestötalon eri toimijoiden kanssa. Elokuussa onkin tulossa talkooviikko sekä Järjestötalon Syysstartti. Olen aktiivisesti mukana kaikessa nuoriin liittyvässä toiminnassa, kuten nuokkuilloissa ja koululaisten ryhmäyttämisissä. Minut saatoit bongata kesäkuussa myös Beach Partyissa sumopainin yhteydessä. Kannattaa seurata hankkeen some-kanavia, sieltä saa tuoreinta tietoa, mitä koulutusta nuorille on tarjolla ja missä päin Sysmää, Hartolaa tai Joutsaa milloinkin liikun.

Luin Juhani Tiuraniemen artikkelin Reflektiivisyys asiantuntijan työssä. Siinä sanotaan, että reflektiivisyys asiantuntijan työssä tarkoittaa oman ammatillisen toiminnan tarkastelua eri näkökulmista ja toiminnan kehittämistä tarkastelun pohjalta. Reflektiivisyys liittyy erityisesti vuorovaikutukseen.

Omassa työssäni hankeohjaajana olen pääsääntöisesti yksin, sillä olen hankkeen ainut työntekijä. Minulla on taustatukea Sysmän 4H-yhdistyksen kahdesta työntekijästä (joista toinen on esimieheni), mutta he ovat eri rakennuksessa eikä ole koko ajan arjessani mukana. Kenen kanssa ja miten sitten reflektoin? Voisinko ajatella niin, että 4 kuukauden koeajan aikana minua ei irtisanottu, joten olen onnistunut työssäni? Tätä pohtiessani, tajusin että en ole saanut esimieheltäni koskaan mitään suoraa palautetta työstäni, mutta minulla on ollut koko ajan sellainen tunne, että meillä on hyvä henki esimieheni kanssa ja voimme keskustella kaikista asioista rehellisesti. Hän on persoonana hyvin äänekäs ja suorasanainen, joten uskoisin, että olisin saanut tietooni, jos työssäni olisi ollut jotain moitittavaa. Tiuraniemi kirjoittaa myös esimiehen ongelmanratkaisutekniikoista; niihin olen ollut tosi tyytyväinen omassa työssäni ja saanut tukea moniin ongelmiin. Olen myös saanut hyviä vinkkejä siihen, miten itse voisi tulevaisuudessa toimia jonkun esimiehenä. Esimerkiksi tunnin reflektiivinen palautekeskustelu kerran kuussa voisi olla hyvä juttu. Sellaista ainakin toivoisin nyt omalle työpaikalleni. Lisäksi olen esittänyt toiveen, että työkavereiden kesken olisi jotain vapaa-ajan toimintaa, mutta vielä ei ole sellaista toteutettu. Eikä meillä ole myöskään työnohjausta.

Itsereflektiota pystyn harrastamaan ja olen sitä myös tehnyt. Tiuraniemi kirjoittaa: Itsereflektio tarkoittaa vuorovaikutuksessa aktivoituneiden omien tunteiden, mielikuvien ja erilaisten sisäisten prosessien metakognitiivista tarkastelua. Mukavan palautteen sain hankkeen hakijalta (SPR Sysmän osasto) heidän kokouksessaan, jossa puheenjohtaja esitteli minut: ”meillä on täällä ihana hanketyöntekijä”. Siinä on palaute, joka jää ikuisesti mieleen.

Ammatillisessa kehityksessä tunnen olevani asiakaskeskeisessä kehitysvaiheessa. Tunnen ylittäneeni ensimmäiset ahdistuksen ja epävarmuuden tunteet siitä, osaanko tätä työtä vai en. Nykyään nautin siitä, kun saan suunnitella nuorille ja nuorten kanssa heitä kiinnostavia koulutuksia.

Artikkelissa puhutaan paljon vuorovaikutuksen tärkeydestä ja sosiaalisista suhteista. Itse huomaan, että sellaisina päivinä, kun työkalenterissa on sovittuja tapaamisia, on paljon mukavampi lähteä töihin. Silloin tietää, että saa puhua ja tavata muitakin ihmisia, eikä tarvitse koko päivää istua yksin toimistossa. Mikäli kalenterissa ei ole mitään sovittua, jäänkin usein kotiin tekemään etäpäivää, sillä siellä on ainakin kissat seurana.

LÄHTEET:

http://tiuraniemi.fi/Ammaref.pdf

Ensi viikolla tulee jo kolme kuukautta täyteen uudessa työssäni. Jopas aika jouksee! Nyt onkin syytä kirjoittaa ylös, mitä kaikkea olen kerennyt tähän asti puuhailemaan:

– Meillä oli 26.3. ensimmäinen ohjausryhmän kokous. Se onnistui mielestäni mainiosti ja sain ohjausryhmältä paljon kannustusta ja muutamia toiveitakin. Kirjoittelin ohjausryhmän kokouksen jälkeen pöytäkirjan, jonka lähetin sähköpostitse kaikille ohjausryhmän jäsenille.

– Joka kuukauden lopussa olen toimittanut esimiehelleni työaikaseurannan, kilometrilaskun sekä kaikki kuun aikana kertyneet kuitit. Pidän työstäni tarkkaa päiväkirjaa, koska hankkeen rahoittaja vaatii sitä.

– Osallistuin 6.4. iltanuokkuun. Tapasin nuoria: pelailtiin ja tehtiin vohveleita.

– Järjestin Hartolan perheryhmäkodille darinkielisen hygieniapassikoulutuksen. Siihen osallistui 8 nuorta, joista 4 sai passin suoritettua. Jälkiselvittelyt on käynnissä, koska testin piti olla darinkielellä, mutta kouluttaja oli saanut kääntäjältä persiankielisen testin. Tätä sotkua olen selvitellyt.

– Olen ollut useammassa koulutuksessa: Hämeenkoskella olin 12.4. Tapahtumien lupa-asiat -koulutuksessa, jossa Timo Komonen piti luennon liittyen tapahtumien järjestämiseen, vastuuseen ja lupiin. Sen lisäksi osallistuin esimieheni kanssa Oulussa 4H-yhdistysten Hankepäiville 24.-25.4. Oli mahtavaa saada vertaistukea muilta hanketyöntekijöiltä. Ja eilen 7.5. olin Maksuhakemuskoulutuksessa liittyen hankkeen maksareihin, ja miten ne tehdään oikeaoppisesti.

– Työnantaja tarjosi minulle mahdollisuuden osallistua Ensiapu 1 -kurssille, joten nyt on sekin kortti taas voimassa.

– 21.4. järjestin nuorille hygieniapassikoulutuksen, johon osallistui 46 nuorta. Koulutus oli hyvin onnistunut, sillä 45 nuorta sai passin. Yksi osallistuja oli kokeilemassa, josko pääsisi suomenkielisestä kokeesta läpi, mutta se osoittautui liian hankalaksi (nuori on thainkielinen).

– Kaiken tämän lisäksi olen tavannut monia uusia kasvoja ja käynyt Hartolassa ja Joutsassa myös itse tapaamassa yhteistyökumppaneita.

– Viimeisenä mainittakoon vielä, että olen myös aloittanut opinnäytetyön tekemisen. Järjestämme yhdessä Pienten kuntien työkkäri -hankkeen kanssa Hartolaan marraskuussa Opiskele-Työllisty -messut. Näiden messujen suunnittelu on jo käynnissä ja ensimmäinen messujen työryhmän kokoontuminen on 21.5

Paljon on siis tapahtunut pienessä ajassa. Olen viihtynyt työssäni erinomaisesti, vaikka joskus hankkeen päävastuu painaa harteilla. Vertaistuki ja oma perhe auttavat jaksamisessa.

Tämän harjoittelun kehittämistehtäväksi otin someviestinnän kehittämisen. Kehittämistehtävä on edennyt seuraavanlaisesti:

– Olen tehnyt hankkeelle viestintäsuunnitelman, jonka esittelin myös ohjausryhmälle. Pääkohtina mainittakoon, että hankkeen sisäiseen viestintään lupasin perustaa WhatsApp -ryhmän, ja sen lisäksi viestinnässä käytetään sähköpostia. Ulkoiseen viestintään otan käyttöön Facebookin ja Instagramin. Tämän lisäksi hankkeen koulutuksia markkinoidaan Sysmän kunnan ja Sysmän 4H:n nettisivuilla. Hankkeelle on varattuna tälle vuodelle 400e viestintään, mutta sen tarkemmasta käytöstä ei vielä päätetty. Lisäksi minulle tehdään käyntikortit Hartolan nuorten työpajalla.

– Olen luonut itselleni työprofiilin Facebookiin sekä OSAAN!-hankkeelle oman sivun. Näihin molempiin olen säännöllisesti päivittänyt hankkeen etenemistä sekä mainostanut tulevia koulutuksia. Facebookissa olen käyttäjänimellä Hankeohjaaja Johanna ja minulla on tällä hetkellä kavereita 36. Kavereita tulee koko ajan lisää ja muistuttelen aina tapaamisissa, että pyytäkää minua kaveriksi. Kavereista suurin osa on hankkeen yhteistyötahoja, kuten 4H:n toiminnanjohtajia sekä SPR:n vapaaehtoisia, mutta on joukossa jo muutama nuorikin. Facebook on hyvä väline hankkeen näkyväksi tekemiseen yhteistyötahoille ja nuorillekin, vaikka paljon puhutaan siitä, ettei nuoret enää käyttäisi Facea aktiivisesti. Tästä olen kuitenkin eri mieltä ja löysinkin Ebrand Suomi Oy:n tutkimuksen vuodelta 2016, jossa kerrotaan, että nuorten suosituimmat sosiaalisen median palvelut ovat WhatsApp, You Tube, Facebook, Instagram, Spotify sekä Snapchat.

– Facebookiin liittyy myös kortin kääntöpuoli. Nimittäin Facebookin käyttö sekä henkilökohtaisella että ammatillisella profiililla rikkoo palveluntarjoajan käyttöehtoja. Kahden profiilin käyttö on kuitenkin tosi yleistä varsinkin kunnissa, joissa yleisenä käytäntönä on ollut, että verkkonuorisotyötä tulee tehdä ammatillisella profiililla. (Verke 2014, 23.)

Itse en koe olevani suurikaan rikollinen, vaikka minulla on Facessa kaksi eri profiilia. En nimittäin halua omaa henkilökohtaista profiiliani sotkea työelämääni eikä sellaista voi mielestäni kukaan edes vaatia. Mikäli tästä joskus tulee ongelma, ainut vaihtoehto on poistaa jompikumpi profiili. Kumpi se sitten on, jääköön pohdittavaksi.

– Osallistuin 26.3.18 Instagram -koulutukseen, jossa sain hyvää perustietoa profiilin luomiseen ja Instan käyttöön. Tämä onkin seuraava kehittämiskohde, sillä aikomuksenani on aloittaa Instan aktiivinen käyttö. Oman profiilin olen jo sinne luonut käyttäjänimellä osaanhanke. Minulla on jo 18 seuraajaa, vaikka en ole vielä yhtään kuvaa edes ladannut.

– Mietin vielä, otanko käyttöön myös Snapchatin, mutta siihenkin tarvitsen jonkinlaisen perehdytyksen. Sain hyvän vinkin nuorten työpajan ohjaajalta, että kannattaa ottaa joku nuori opastamaan ja neuvomaan Snapchatin aloituksessa.

Lähteet:

2. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut

Verke- verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus 2014. Verkko nuorisotyössä. Nuorisotyö verkossa. Saatavilla: https://www.verke.org/wp-content/uploads/2015/12/Verkko_nuorisotyossa.pdf

Toimistolleni ilmestyi maaliskuun puolivälissä Lähilehden toimittaja, joka halusi tehdä jutun OSAAN!-hankkeesta. Helena Mäkisen kirjoittama juttu oli 21.3.18 ilmestyneessä Lähilehdessä.

OSAAN!-hankkeen yksi tavoite (ja samalla siis minun työni tavoite) on nuorten osallisuuden tukeminen. Hankkeessa halutaan saada aikaan myönteisen kehityksen prosessi, jossa nuoret kokevat että heihin luotetaan, heidän työmarkkinavalmiuksiaan tuetaan ja heistä ollaan kiinnostuneita.

Tästä syystä olen käynyt Itä-Hämeen opistolla kysymässä lukiolaisilta, mitä he toivovat ensi syksyn opinnoilta sekä Sysmän 9.luokkalaisilta minkälaista vapaa-ajan toimintaa ja lisäkoulutusta he kaipaavat. Kyselyt suoritin paperisena maaliskuussa ja tuloksista tein kaaviot.

Lukiolaiset haluaisivat suorittaa hygieniapassin ja työturvallisuuskortin. Lisäksi heitä kiinnostaa ensiaputaidot ja rahankäytön hallinta.

9.luokkalaiset taas haluaisivat oppia ensiaputaitoja ja rahankäytön hallintaa sekä suorittaa työturvallisuuskortin. Hygieniapassikoulutukseen kiinnostusta ei heiltä kysytty, sillä olin jo näiden kyselyjen välissä järjestänyt hygieniapassikoulutuksen Sysmään 21.huhtikuuta. Tätä mahdollisuutta kyllä mainostin heille.

Hankkeen ensimmäinen ohjausryhmän kokous on tulossa ensi maanantaina. Siellä minun on tarkoitus esitellä viestintäsuunnitelmaa, jota olen työstänyt. Toivon heiltä vielä apuja ja vinkkejä suunnitelman täydentämiseksi. Lisäksi esittelen ohjausryhmälle kyselyjen tuloksia ja mietimme yhdessä, miten niihin reagoidaan.

Olen uudessa työssäni nyt kolmatta viikkoa. Paljon on jo ehtinyt tapahtua ja paljon on ollut myös täysin uusia ja opeteltavia asioita. Hankemaailma oli minulle entuudestaan tuttu koulussa tehtyjen hankkeiden (projektien) kautta. Nyt huomaan, että koulussa tehdyt projektit olivat siitä ihania, että ne sai tehdä useamman hengen ryhmässä. Nyt työelämässä olen hankkeen ainut työntekijä ja välillä todella kaipaan työparia, jonka kanssa voisin asioita jakaa ja yhdessä pohtia, ideoida ja suunnitella. Nyt kaikki vastuu hankkeen etenemisestä on yksin minulla. Tarvittaessa saan tukea kunnan nuoriso- ja liikuntapäälliköltä sekä 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajalta, mutta hekin ovat eri taloissa eikä aina saatavilla. Toisaalta olen todella otettu tästä vastuusta, joka minulle annettiin ja toivon, että kehityn hyväksi hankeohjaajaksi. Ainakin olen tosi innoissani tästä työstä ja pää täynnä kaikkia ideoita!

Olen käynyt ensimmäisten viikkojen aikana tapaamassa nuorten työpajan ohjaajaa Sysmän toimintakeskuksessa, perheryhmäkodin johtajaa Hartolassa sekä Itä-Hämeen opiston rehtoria. Kaikenlaista yhteistyötä kehitellään, mutta niistä myöhemmin lisää.

Lisäksi olen aloittanut järjestelemään sysmäläisille nuorille hygieniapassikoulutusta, koska sille on tarvetta kesätyöpaikkoja ajatellen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että huhtikuussa saan koulutuksen järjestymään. Kunhan saan kouluttajan kanssa asiat sovittua, aloitan mainoksen tekemisen ja nuorille tiedottamisen. Tällä hetkellä tiedotuskanavia ovat Wilma-viestit, kunnan nettisivut ja Facebook. Olen myös luonut itselleni Instagram-tilin, mutta sen käyttöä menen ensin harjoittelemaan Instagram-iltaan 26.3. Päijänne-Leaderille.

Alkuviikot ovat jo näyttäneet, että tämä työ on todella monipuolista, eikä samanlaisia päivä juuri ole. Nautin tosi paljon, kun saan tavata uusia ihmisiä ja suunnitella kaikkea uutta. Seuraavaksi alan suunnittelemaan, miten saisin kysyttyä suoraan nuorilta, mitä he kaipaavat lisäkoulutuksena, silllä tämän hankkeen yksi tavoite on nuorten osallisuuden tukeminen.

Mukavaa talvipäivien jatkoa!

Syventävään työharjoitteluun kuuluu kehittämistehtävä, jossa sovelletaan ja syvennetään omaa ammatillista osaamista. Tähän liittyen haluan itse kehittyä koko ajan paremmaksi ihmisten ja erityisesti nuorten kohtaamisessa. Laitoin yhdeksi harjoittelun tavoitteeksi nuorten kohtaamisen ja heidän äänensä kuulemisen. Siksi onkin erittäin luonnollista tutustua nuorten tapaan toimia sosiaalisessa mediassa eli somessa. Nykyään lähes kaikilla nuorilla on älykännykkä, jolla surffataan netissä. Itse olen kuulunut vuosia Facebookiin, jonka käyttö on ollut sekin aika vähäistä. Muita some kanavia en ole käyttänyt ollenkaan, joten tämän kehittämistehtävän puitteissa ja oman työni avuksi aion syventyä nuorten some-maailmaan ja ottaa siitä kaiken hyödyn irti.

Kävin kirjastossa etsimässä aiheeseen liittyvää materiaalia ja löysinkin muutaman hyvän teoksen. Sen lisäksi netissä on Verken kirja Verkko nuorisotyössä, johon aion myös perehtyä. Tässä vielä linkki tuohon teokseen:

https://www.verke.org/wp-content/uploads/2015/12/Verkko_nuorisotyossa.pdf

Olen asettanut itselleni seuraavat tavoitteet työharjoitteluun:

• Hankkeen toteutukseen, seurantaan, dokumentointiin ja talouteen perehtyminen

• Verkostotyö eri toimijoiden kanssa, kuten 4H, SPR ja MLL

• Nuorten kohtaaminen ja heidän oman äänensä kuunteleminen

• Työskentely yhteistyökykyisesti työyhteisössä

• Oman itsen johtaminen ja oman työhyvinvoinnin edistäminen

• Uusien ideoiden keksiminen hankkeeseen ja niiden toteuttaminen

• Oman kulttuurisensitiivisen työotteen kehittäminen (ryhmäkodin turvapaikanhakijat)

Tavoitteissa olen huomioinut sosionomin kompetenssit.